Kunnallisneuvos Väinö Olavi Jaakola

Ähtärin kunnanjohtaja 1962 - 1982. Kunnallisneuvos. Ähtärin eläinpuiston perustaja 1973. "Hukkaneuvos".

Eläimet pelastivat kituvan kunnan

Söpöjä eläimiä ja neuvostoliittolaisia elokuvia - näillä eväillä Ähtäri kirkasti paikkansa Suomen kartalla.

Voivatko eläimet olla ratkaisu kunnan talousvaikeuksiin? Niin tapahtui ainakin Ähtärissä neljäkymmentä vuotta sitten.

Ähtäri ei ollut ainoa pikkukunta, jonka tulevaisuus näytti synkeältä 1960-luvun Suomessa. Kunnanjohtaja Väinö Jaakola päätti panostaa matkailuun, vaikkei se monen ähtäriläisen mielestä ollut varteenotettava elinkeino. Jaakola oli tutustunut Ruotsissa eläinpuistoihin ja pohti, voisiko sellaisen perustaa myös Ähtäriin. Paikalliset vastustivat ideaa voimakkaasti. Jaakolan päähänpistosta tuli kuitenkin nopeasti kunnan matkailuvaltti.

Ähtärin eläinpuisto avattiin 17.6.1973. Se oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Eläinten lisäksi kävijöitä houkuteltiin elokuvateatterilla, jossa näytettiin neuvostoliittolaisia 3D-eläinfilmejä. Majoittumaan pääsi eläinpuiston omassa hotellissa tai leirintäalueella.

Vanhat lehtileikkeet paljastavat, että Ähtärin eläinpuisto oli onnistunut matkailukohde. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana siellä vieraili 2 miljoonaa suomalaista - puolet silloisesta väkiluvusta. Eläinpuiston ansiosta syrjäisestä Ähtäristä tuli Suomessa tunnettu ja kunnan väkilukukin kääntyi nousuun. Ähtärin jälkeen eläinpuistoja on perustettu esimerkiksi Ranualle, Kiteelle ja Kuopioon.

Aikalaiset luonnehtivat Jaakolaa luovaksi, sitkeäksi ja itsepäiseksikin. Vuonna 1983 kuvatussa haastattelussa puhuu jo eläkkeelle jäänyt Jaakola, lempeän ja vaatimattoman oloinen mies, jonka mielestä kaikki eläimet ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia.

Anni Kemppainen, YLE Elävä arkisto

Eläinpuiston laidalla.

Ähtärin kunta oli 40 vuotta sitten kekseliäs ja innokas kehittämään pitäjää tavallisesta poikkeavalla tavalla. Kunnanjohtaja Väinö Jaakola, jolle ei ole vielä patsasta pystytetty, sai idean perustaa Hankaveden rannalle eläinpuiston.

Nyt yli 60 hehtaarin puiston metsiköissä, pelloilla, vesissä, koloissa ja pesissä elää 65 eri lajin eläintä.

Jo varhaisissa suunnitelmissa oli ajatus, että kokonaisuutta kehitetään matkailun nimissä. Työssä on onnistuttu, vaikka muutamia päättäjien tekemiä ratkaisuja kuntalaiset surevatkin. Kuten esimerkiksi Mini-Suomen lakkauttamista eduskuntataloineen ja lääneineen. Seikkailumaita on ympäri maailmaa, mutta ainut Mini-Suomi sijaitsi Ähtärissä.

Nykyisin Santerin Seikkailumaana tunnetuksi tulleilla alueilla golfataan. Se on hieno asia, sillä seutu alkoi hiljalleen rapistua ja näytti kurjalta. Ensi vuodeksi valmistuu 18-reikäinen kenttä, jolla voidaan järjestää vaikka kuinka suuria kisoja.

Ähtärin matkailulle golffareiden itsenäinen osakeyhtiö ja toiminta ovat pelkkää plussaa. Yritys ei tarvitse kaupungin varoja, vaan se päinvastoin tuo paikkakunnalle ihmisiä ja rahaa.

Myös kaupunki arvostaa toimintaa, sillä 70 hehtaarin maista peritään vain nimellistä vuokraa.

Loma-asuntomessujen avulla Moksunniemeen on rakennettu kymmeniä korkeatasoisia loma-asuntoja. Mekkorannan leirintäalue on viimeisen päälle kunnossa. Myös uimaranta on hyvä, vaikka nettisivuilla sitä moititaankin.

Mesikämmen-hotelli täyttää kolmen vuoden kuluttua 40 vuotta. Se rakennettiin kirjaimellisesti Ähtärin peruskallioon ja siellä se on pysynyt pystyssä myös tuulisina vuosina. Tasokas hotelli on matkailupitäjälle ehdoton edellytys. Matkailualueella toimii edelleen myös yksityisten ylläpitämiä palveluja, vaikka kultavuosista määrä onkin tippunut.

Golf kirii lujaa eläinpuiston rinnalle ja matkailun ykkösveturiksi. Onneksi molemmissa harjoitetaan toimintaa, mikä sopii koko perheelle.

Eläinpuisto lienee edelleen se ykköskohde, kun turistit saapuvat Ähtäriin. Juhlavuoden kunniaksi aluetta on siistitty ja kokonaisuus golfista Mekkorantaan, hotellille, Moksunniemeen ja eläinpuistoon näyttää ja tuntuu yhtenäiseltä. Vaikutelma saatiin esille näpsäkästi, kun sankkaa metsää kaadettiin matalaksi.

Eläinpuisto on 99,3-prosenttisesti Ähtärin kaupungin toimintaa. Veronmaksajat omistavat alueet ja rakennukset, jotka tytäryhtiö Ähtärin Eläinpuisto Oy on vuokrannut.

Eläinpuistoon pumpattiin takavuosina veronmaksajien rahaa saavikaupalla, mutta nyt meno on muuttunut. Toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi sanoo, että yhtiötä hoidetaan kuin normaalia yritystä. Lainoja maksetaan takaisin eikä kaupungille olla enää velkaa.

Eläinpuiston ylläpitäminen ei kuulu kunnan ydintoimintaan, joten Ähtärissäkin voitaisiin ainakin harkita yrityksen myymistä yksityiselle.

Sitä odotellessa puiston vetonaulat, Mörri- ja Mirri-karhut, toivovat hartaasti, että turistit kiiruhtaisivat lippuluukulle helpottamaan kaupungin viimeisintä, 1,7 miljoonan investointia.

Mirja Laukka-Kiikkala, Keskisuomalainen 18.8.2013