Lauri Eskonpoika Kauhanen

HUOM! Profiilin äiti on merkitty kuolleeksi v.1505 - siis noin 25v. ennen profiilin syntymää? (Hannele Korkola 28.11.2023)

Kuopio maaseurakunta > syntyneet, 1690-1751 > 37: sukupuu 1
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=219...

Tavinsalmen (Kuopion) kirkkoherra 1557

Laurentius Eskilinpoika Kauhanen Tavinsalmen (Kuopion) Kirkkoherra k.noin 1592 vanhemmat Eskillius Mathiae Kauhanen Tavinsalmen (Kuopion) kirkkoherra s.KarjaLohjalla,Puoliso Maria.Lapset=Laurentus.Maria. Michel.

Laurentius was in 1557 his fathers successor as the vicar in Tavisalmi or Kuopio.
It has been proposed he lived or was born in Raunikkala, which later was burned by the Russians.
He managed to flee from the Russian barbarians but his wife and and two daughters were taken prisoners.
He had to pay a huge ransom for their release from the captivity, but one of the daughters might have ended to become the Empress of Russia, Catharina I.
Laurentius was succeeded in 1591 as the vicar of Kuopio by his brother-in-law Tomas Lackman.
Laurentius was last mentioned in 1592, but was likely dead in the same year.

Savon Historiaa, pappissuvut, nettisivusto:
"
...Yllättävästi tarjoaa suorastaan aukottoman sarjan saman suvun pappeja ensimmäinen uskonpuhdistuksen jälkeen perustettu kirkkopitäjä Kuopio. Pitäjän ensimmäinen kirkkoherra Eskil Matinpoika oli vanhojen pappisluetteloiden mukaan kotoisin Karjalohjan Kauhalan kylästä – siis poikkeuksellisesti länsisuomalainen – ja sai Savossa sukunimen Kauhanen, jota ei tosin esiinny asiakirjoissa. Hänen on täytynyt solmia pappisavioliitto varsin varhain, sillä jo 1557 häntä seurasi hänen poikansa Lauri Eskilinpoika. Kuopion kolmas kirkkoherra Tuomas Juhananpoika (vuodesta 1591) taas oli pappisluetteloiden mukaan ensimmäisen kirkkoherran vävy ja ensimmäinen Kuopiossa monessa polvessa vaikuttanutta Lackman-sukua. Neljäs kirkkoherra Paavali Laurinpoika (vuodesta 1601) oli taas jälleen Kauhasia, järjestyksessä toisen kirkkoherran poika. Kuopiossa oli siis yli kuusi vuosikymmentä kestävä katkeamaton sukuseuraanto pitäjän perustamisesta Stolbovan rauhan kynnykselle.9 Suvun maallikkojäseniä on edellä esitelty...."

---

Lauri Kauhanen mainittu Sukuni salat -ohjelman jaksossa, jossa selvitettiin Jorma Uotisen sukua.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010714590.html

__
Hieman Tavinsalmen kuninkaankartanosta ja Kuopion kirkoista
Seppo Latvala

”Kuopion seudun varhainen hallinnollinen kehitys oli sidottu kahteen paikkaan, Maaningalle ja Kuopioon. Hallinnollinen keskus eli voudin asuinpaikka oli Tavinsalmi nykyisellä Maaningalla. Tästä on maisteri Jussi Tuovinen kerännyt hyvän yhteenvedon eri lähteistä 1993.

Vuonna 1543 teki Klemetti Henrikinpoika Krook eli Klemetti-kirjuri tarkastusmatkan Pien-Savoon eli Pohjois-Savoon. Tuolloin hän päätti perustaa kuninkaankartanon mallitilaksi ja puolustuspaikaksi Tavinsalmelle. Hän sai tälle hankkeelle kuningas Kustaa Vaasan suostumuksen ja rakentaminen paikalla alkoi pian matkan jälkeen. Mustavirta eli Tavinsalmi ja Viannankoski olivat olleet jo aikaisemmin Olavinlinnan kalastamona ja kruunun hallussa.
Vuonna 1545 kartanon mainitaan olevan asuttavassa kunnossa ja siellä harjoitettiin maataloutta. 1548 kartanossa mainitaan voutina Hartikka Antinpoika. (Hartikaisen suvun esi-isä) Vuonna 1556 määrättiin Kustaa Vaasan ohjeiden mukaan kuninkaankartanoihin voudeiksi ”kyvykkäita smoolantilaisia sotamiehiä”. Tarkoitus oli saada maatalouteen ja karjanhoitoon Suomessa uusia kehittyneempiä ajatuksia ja esimerkkejä. Tavinsalmen voudiksi määrättiin ratsumies Per Jönsson. (Voutilaisen ja Smolanderien suvun esi-isä). Asioista tarkemmin Seppo Latvalan kirjassa ”Savutuvan aikaan Savossa”

Kirkon toiminnan alku Kuopiossa
Kirkon toiminta Savossa alkoi virallisesti Täyssinän rauhan 1323 jälkeen. Mikkelin seudulla oli ollut jo aikaisemmin Tuukkalan kalmiston keskellä kirkko tai kappeli, samoin Visulahdessa ilmeisesti kappeli 1200-luvulla Novgorodista suuntautuneen lähetystyön tuloksena.
Kun raja 1323 siirtyi idemmäksi ja Savon pogosta tuli Ruotsin haltuun, alkoi Turun tuomiokapituli pian valmistella uutta kirkkopitäjää. Sellainen mainitaan 1329, ja sen keskus oli Mikkeli. Kirkko oli ilmeisesti myöhemmän ”kivisakastin” paikkeilla. Juvan seurakunta perustettiin 1442 ja se oli myös Kuopion seudun kirkollisen toiminnan varhainen keskus. Juvalta kävi pappi pitämässä Kuopionniemellä jumalanpalveluksia ainakin ”pyhän ristin päivänä” jo keskiajan puolella. Juva oli siis varhainen Kuopion emäseurakunta.
Vuonna 1549 kävivät Turun tuomiokirkon kanungit Mikael Agricola ja Knut Juhonpoika pitämässä piispantarkastusta piispa Martti Skytten puolesta Juvalla, ehkä myös Kuopiossa ja samalla esittivät kirkon rakentamista ”paikkaan, jota sanotaan Coopianniemeksi, Tavinsalmen hallintopitäjän alueelle”. He kirjoittivat ehdotuksensa Olavinlinnan päällikölle Kustaa Finckelle, joka esitti asian edelleen kuninkaalle.

Tässä vaiheessa on hyvä palata myös muutamalla sanalla Kuopio-nimen alkuun. Nimestä on ollut jo 1950-luvulla monia arvailuja, mm. että tuossa Kuopionniemen tyvellä ollut ensimmäisen asukkaan pellon alku, jonkinlainen ”kuopio”, olisi nimen perusta. Myös Kauhasen suvun Skopa muunnoksesta olisi väännetty Kuopio-nimi koko paikalle.
Kuten edellä käy selville, Kuopionniemi oli jo paljon vanhempi, ilmeisesti ainakin 1400-luvulle palautuva nimi, tunnettu jo Juvan pitäjässä, kun Mikael Agricola ja Knut Juhonpoika ehdottivat kirkon rakentamista Kuopionniemelle. Kauhanen ja Scopa eivät siten ole voineet nimeen vaikuttaa.
Niemen tyvellä lienee 1400-luvulla ollut Karjalankannakselta tulleen Kuopioinen-suvun eräpaikka tai talo, josta niemi sai nimensä. Kuopio/Kuopioinen-sukunimi on vuorostaan kreikkalaisperäisen Procopius-nimen suomalainen muunnos, kuten monien muidenkin Savon sukunimien alkuperä, siis vanhojen ortodoksisten henkilönimien peruja. Tämä on tällä hetkellä varmin Kuopio-nimen selitys.

1552 Fincke ilmoitti kuninkaalle, että kirkko on valmis ja samalla hän ehdotti kirkkoherrakunnan perustamista Kuopioon. Kuningas Kustaa Vaasa vahvisti asian 14.3.1552 kirjeellä, eli asia eteni nopeasti.
Ensimmäiseksi kirkkoherraksi nimettiin Eskil (Aeschillus) Kauhanen, virassa 1557 saakka. Seuraavana poikansa Laurentius Kauhanen 1557-1590. Sitten Eskilin vävy Thomas Lackman 1591-1603. Seuraavana Paulus Laurentii Kauhanen (Skopa) 1604-1613. Samaan sukuun kuului myöhemmin Henrik Argillander 1722-1756.
Kirkkoherrat ovat rahapalkkansa turvin hankkineet maaomistuksia jo 1500-luvulla mm. Savisaaren ja lähialueita Niuvasta, Julkulasta. Samoin Leppävirran Saamaisissa lienee ollut Kauhasilla maaomaisuutta ja ainakin osa suvusta asunut myös siellä.
1500-1600-luvun vaihteessa alkoi Kauhasen suku nimeltään muuttua, tuli ruotsin kielestä Skopa ja Savisaaren maatilan mukaan latinan argilla, Argillander. Vähän maallistuneemmat sukuhaarat pysyivät Kauhanen-nimessä, heitä oli varsinkin Leppävirran ja Kuopion seudulla. Tuon ensimmäisen Eskil Matinpoika Kauhasen kotipaikka oli Karjalohjan Kauhalan kylä, sieltä hän tuli ensimmäiseksi kirkkoherraksi Kuopioon.

Kuopion kirkot ja pappila
Kuopion kaikki nykyistä kivikirkkoa edeltäneet kirkot ovat olleet ns. Piispanpuiston alueella, siis Maaherrankadun eteläpään ja entisen lääninhallituksen välisessä puistossa. Ainakin kahden viimeisen kirkon kivijalat ovat puiston lounaiskulmassa, olen ne nähnyt joskus 1990-luvulla. Tuolloin puistossa tehtiin jotakin kaapelitöitä ja pintamaat oli kaiveltu laajalta alueelta.
Ensimmäisen 1552 valmistuneen kirkon tarkkaa paikkaa en osaa sanoa. Näitä kirkonpaikkoja etsi pari vuotta sitten joku palkattu arkeologi, mutta hän kaiveli vääristä paikoista eikä löytänyt kirkon pohjakiveyksiä. Koska kaikki viimeisintä 1725 puuosiltaan valmistunutta ristikirkkoa lukuun ottamatta ovat palaneet, on mahdollista että myös ensimmäinen on ollut samalla paikalla. Olin Kuopion museon arkeologille kertonut muistikuvani asiasta, mutta kaivaja ei ilmeisesti halunnut ottaa sitä huomioon, tässä on maallikon ja ammattilaisen ero asioiden käsittelyssä.
Kuopionniemen (nykyisen Väinölänniemen) tyvellä oli Olli Heikinpoika Lappalaisen talo, ja se otettiin pappilaksi 1552. Olli sai korvioksi maita Iisamen Ruotaalta ja muutti sinne. Kaikki Kauhasen sukuun kuuluneet papit ensimmäistä lukuun ottamatta ovat siis syntyneet Kuopion pappilassa, Kuopionniemen/Väinölänniemen tyvellä olleessa pappilassa. Viimeinen tuon pappilan haltija oli kirkkoherra Mathias Ingman 1817-1851. Myös vieressä olleesta Koljolan tilasta otettiin maita pappilan tiluksiin. Myöhemmin myös Koljosten suku siirtyi Iisalmen seudulle laajemmille tiluksille.”