Autonomian ja itsenäisyyden ajan sairaanhoitajat, terveyssisaret, kätilöt ja muu terveydenhuoltohenkilöstö.

KÄTILÖISTÄ:

Valtakunnassa lisättiin 1800-luvun lopulla kätilökoulutuksen määrää sekä äitien ja lasten kuolleisuuden vähentämiseksi synnytyksessä että rokotustehtävien siirtämiseksi lukkareilta terveydenhuollon koulutetuille ammattilaisille.

Säätyläisnaisille kätilön ammattia pidettiin sopimattomana, mutta itse synnyttäneelle, hyvämaineiselle ja lukutaitoiselle ja suomen kieltä taitavalle naiselle se oli sopiva ura ja mahdollisuus nousta mm. maatalousväestöstä käsityöläisten joukkoon.

Esimerkiksi kätilökoulutus Helsingin synnytys- ja kätilöoppilaitoksessa v. 1884 kesti vuoden ja sen kustannukset piti maksaa itse.

Laiho, A. (toim.) 1991. Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta.

Lähteenmäki, M. 2011. Hämeenlinnan lääkäripiirin koulutetut kätilöt vallan rakenteissa 1879-1920. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

Korhonen, K. 2012. Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa.

Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä : Tiedot 20 000 sairaanhoitajasta ja kätilöstä sekä 306 sairaalasta. Jyväskylä: Jokilaakson kustannus,1971

Kätilölehti