Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Matti Arvid Antinpoika Törmäkangas (1904 - d.)
    Syntymä 13.8.1904. Kaste 26.8.1904. Vanhemmat: Poliisi Antti Törmäkangas ja v. Anna Sofia. Raahe syntyneet 1895-1909 (MKO55-59 I C:9) v.1904 ; SSHY / Viitattu 28.04.2025
  • Anna Maria Antintytär Törmäkangas (1903 - d.)
    Syntymä 23.4.1903. Kaste 5.5.1903. Vanhemmat: Poliisi Antti Törmäkangas ja v. Anna Sofia. Raahe syntyneet 1895-1909 (MKO55-59 I C:9) v.1903 ; SSHY / Viitattu 28.04.2025
  • Lauri Jafet Antinpoika Törmäkangas (1901 - d.)
    Syntymä 17.8.1901. Kaste 24.8.1901. Vanhemmat: Poliisi Antti Törmäkangas ja v. Anna Sofia. Raahe syntyneet 1895-1909 (MKO55-59 I C:9) v.1901 ; SSHY / Viitattu 28.04.2025
  • Frans Henrik Antinpoika Törmäkangas (1900 - d.)
    Syntymä 20.4.1900. Kaste 30.4.1900. Vanhemmat: Työm. Antti Törmäkangas ja v. Anna Sofia. Raahe syntyneet 1895-1909 (MKO55-59 I C:9) v.1900 ; SSHY / Viitattu 28.04.2025
  • Antti Aukusti Antinpoika Törmäkangas (1896 - d.)
    Syntymä 3.4.1896. Kaste 12.4.1896. Vanhemmat: Renki Antti Törmäkangas ja v. Anna Sofia. Raahe syntyneet 1895-1909 (MKO55-59 I C:9) v.1896 ; SSHY / Viitattu 28.04.2025

Paikkakuntaprojekti Raahe - Brahestad

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Raahessa asuneiden henkilöiden profiileja.

(Projektin päivittäjälle: koska tämän projektin tietoja ei ole vielä toistaiseksi käännetty englanniksi, teethän mahdolliset päivitykset suomi-välilehdelle, jotta kaikki tiedot pysyvät tallessa. Sieltä ne voi tarvittaessa kopioida muille välilehdille. Kiitos!)

Raahe (ruots. Brahestad) on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, ja on Raahen seutukunnan keskus. Kreivi Pietari Brahe perusti nimeään kantavan kaupungin vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyi merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki. Oman erikoisleimansa kaupungille antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä Vanha Raahe eli Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista.

Raahen seutukunnan muodostavat yhdessä Raahen kanssa Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Alun perin kaupunki perustettiin kaksikielisenä, mutta nykyisin se on virallisesti suomenkielinen.

Raahen kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: Saloinen (1973), Pattijoki (2003) ja Vihanti (2013). Raahen nykyiset naapurikunnat ovat Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki ja Siikalatva.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahe

sticker_new_right.gif icn_collaborator_both_14.gif Tämän alueellisen paikkakuntaryhmän jäsenten keskustelualue Facebookissa Pohjanmaan suvut - klikkaa tästä!

sticker_new_right.gif icn_collaborator_both_14.gif Oulun ja Raahen seudun suvut - klikkaa tästä!

Raahen projektit

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Pohjanmaa
Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto-Karlö, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka-Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Ranua (mukana myös Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektissa), Rautio, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska


1700-luku

Korttelit-Qvarteren

I Ensimmäinen Kortteli-Första Qvarteret
II Toinen Kortteli-Andra Qvarteret
III Kolmas Kortteli-Tredje Qvarteret
IV Neljäs Kortteli-Fjärde Qvarteret <
V Viides Kortteli-Femte Qvarteret
VI Kuudes Kortteli-Sjätte Qvarteret
VII Seitsemäs Kortteli-Sjunde Qvarteret
VIII Kahdeksas Kortteli-Åttonde Qvarteret


Historiaa

Raahen kaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 5. joulukuuta 1649. Uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle ja nimettiin ensin Salon kaupungiksi. Vuonna 1652 kreivi Brahe osti koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen ja nimesi kaupungin Brahestadiksi. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe. Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Raahen seurakunta yhdistettiin 1690 Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko. Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Raahen ensimmäinen pormestari ja samalla huomattava liikemies oli Henrik Corte, jonka poika ja vielä pojanpoika toimivat kaupungin pormestareina aina vuoteen 1728 saakka. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahe)

Vuonna 1690 Raahen emäseurakuntaan yhdistettiin suurin osa vanhaa Saloa ja seurakunnan nimeksi tuli Raahen ja Saloisten seurakunta. Tämä yhdistetty Raahen ja Saloisten seurakunta jaettiin sittemmin 1909 kahtia, Raahen ja Pattijoen emäseurakunniksi, mikä pääsi toteutumaan kirkkoherra Durchmanin kuoleman myötä 1919. Saloisten kunta liitettiin Raaheen 1973, sittemmin Pattijokikin. Näin perustettiin Raahen seurakuntayhtymä, johon kuuluu Pattijoki, Raahe ja Saloinen. HisKi, Seurakunnat, Raahe


Sukututkimuslähteitä

Raahen seurakunnan historiakirjoissa on puutteita, syntyneiden ja kastettujen luetteloista puuttuvat vuodet 1782-1809, vihittyjen luettelosta vuodet 1736-1762 ja 1782-1809 sekä kuolleiden ja haudattujen luettelosta 1725, 1729, 1761-1762 ja 1782-1809. Tämä johtuu siitä, että Raahen kaupunki, mukanaan kappalaisen virkatalo, paloi 6.10.1810. Kirkko pelastui palolta tuolloin. Raahen vanha kirkko, yhteinen Salon emäseurakunnan kanssa (korjattu Saloinen Saloksi lähdetiedosta poiketen erotukseksi Saloisten kirkosta, joka on eri kirkko), paloi irtaimistoineen 23.7.1908. (Lähde: O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3/1932) HisKi, seurakunnat, Raahe. Lisäksi historiakirjat puuttuvat isonvihan ja venäläishallinnon ajalta n. 1714-1722. Joitakin tietoja tuolta ajanjaksolta on lisätty luetteloon pakomatkan jälkeen.

Tulipalossa menetettiin myös varhaisimmat rippikirjat vuoteen 1750 saakka sekä rippikirjajakso 1806-1810.

Kirkonkirjoja

Karttoja

Henkikirjoja (myllytulliluettelot, manttaaliluettelot) ym. veroluetteloja

Tuomiokirjoja

Perukirjoja

Muuta

(Projekti aloitettu 5.8.2017)

Paikkakuntaprojekti Raahe - Brahestad

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Raahessa asuneiden henkilöiden profiileja.

(Projektin päivittäjälle: koska tämän projektin tietoja ei ole vielä toistaiseksi käännetty ruotsiksi, teethän mahdolliset päivitykset suomi-välilehdelle, jotta kaikki tiedot pysyvät tallessa. Sieltä ne voi tarvittaessa kopioida muille välilehdille. Kiitos!)

Raahe (ruots. Brahestad) on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, ja on Raahen seutukunnan keskus. Kreivi Pietari Brahe perusti nimeään kantavan kaupungin vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyi merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki. Oman erikoisleimansa kaupungille antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä Vanha Raahe eli Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista.

Raahen seutukunnan muodostavat yhdessä Raahen kanssa Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Alun perin kaupunki perustettiin kaksikielisenä, mutta nykyisin se on virallisesti suomenkielinen.

Raahen kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: Saloinen (1973), Pattijoki (2003) ja Vihanti (2013). Raahen nykyiset naapurikunnat ovat Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki ja Siikalatva.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahe

sticker_new_right.gif icn_collaborator_both_14.gif Tämän alueellisen paikkakuntaryhmän jäsenten keskustelualue Facebookissa Pohjanmaan suvut - klikkaa tästä!

sticker_new_right.gif icn_collaborator_both_14.gif Oulun ja Raahen seudun suvut - klikkaa tästä!

Raahen projektit

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Pohjanmaa
Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto-Karlö, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka-Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Ranua (mukana myös Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektissa), Rautio, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska


1700-luku

Korttelit-Qvarteren

I Ensimmäinen Kortteli-Första Qvarteret
II Toinen Kortteli-Andra Qvarteret
III Kolmas Kortteli-Tredje Qvarteret
IV Neljäs Kortteli-Fjärde Qvarteret <
V Viides Kortteli-Femte Qvarteret
VI Kuudes Kortteli-Sjätte Qvarteret
VII Seitsemäs Kortteli-Sjunde Qvarteret
VIII Kahdeksas Kortteli-Åttonde Qvarteret


Historiaa

Raahen kaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 5. joulukuuta 1649. Uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle ja nimettiin ensin Salon kaupungiksi. Vuonna 1652 kreivi Brahe osti koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen ja nimesi kaupungin Brahestadiksi. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe. Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Raahen seurakunta yhdistettiin 1690 Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko. Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Raahen ensimmäinen pormestari ja samalla huomattava liikemies oli Henrik Corte, jonka poika ja vielä pojanpoika toimivat kaupungin pormestareina aina vuoteen 1728 saakka. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahe)

Vuonna 1690 Raahen emäseurakuntaan yhdistettiin suurin osa vanhaa Saloa ja seurakunnan nimeksi tuli Raahen ja Saloisten seurakunta. Tämä yhdistetty Raahen ja Saloisten seurakunta jaettiin sittemmin 1909 kahtia, Raahen ja Pattijoen emäseurakunniksi, mikä pääsi toteutumaan kirkkoherra Durchmanin kuoleman myötä 1919. Saloisten kunta liitettiin Raaheen 1973, sittemmin Pattijokikin. Näin perustettiin Raahen seurakuntayhtymä, johon kuuluu Pattijoki, Raahe ja Saloinen. HisKi, Seurakunnat, Raahe


Sukututkimuslähteitä

Raahen seurakunnan historiakirjoissa on puutteita, syntyneiden ja kastettujen luetteloista puuttuvat vuodet 1782-1809, vihittyjen luettelosta vuodet 1736-1762 ja 1782-1809 sekä kuolleiden ja haudattujen luettelosta 1725, 1729, 1761-1762 ja 1782-1809. Tämä johtuu siitä, että Raahen kaupunki, mukanaan kappalaisen virkatalo, paloi 6.10.1810. Kirkko pelastui palolta tuolloin. Raahen vanha kirkko, yhteinen Salon emäseurakunnan kanssa (korjattu Saloinen Saloksi lähdetiedosta poiketen erotukseksi Saloisten kirkosta, joka on eri kirkko), paloi irtaimistoineen 23.7.1908. (Lähde: O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3/1932) HisKi, seurakunnat, Raahe. Lisäksi historiakirjat puuttuvat isonvihan ja venäläishallinnon ajalta n. 1714-1722. Joitakin tietoja tuolta ajanjaksolta on lisätty luetteloon pakomatkan jälkeen.

Tulipalossa menetettiin myös varhaisimmat rippikirjat vuoteen 1750 saakka sekä rippikirjajakso 1806-1810.

Kirkonkirjoja

Karttoja

Henkikirjoja (myllytulliluettelot, manttaaliluettelot) ym. veroluetteloja

Tuomiokirjoja

Perukirjoja

Muuta

(Projekti aloitettu 5.8.2017)

Paikkakuntaprojekti Raahe - Brahestad

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Raahessa asuneiden henkilöiden profiileja.

Raahe (ruots. Brahestad) on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, ja on Raahen seutukunnan keskus. Kreivi Pietari Brahe perusti nimeään kantavan kaupungin vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyi merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki. Oman erikoisleimansa kaupungille antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä Vanha Raahe eli Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista.

Raahen seutukunnan muodostavat yhdessä Raahen kanssa Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Alun perin kaupunki perustettiin kaksikielisenä, mutta nykyisin se on virallisesti suomenkielinen.

Raahen kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: Saloinen (1973), Pattijoki (2003) ja Vihanti (2013). Raahen nykyiset naapurikunnat ovat Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki ja Siikalatva.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahe

sticker_new_right.gif icn_collaborator_both_14.gif Tämän alueellisen paikkakuntaryhmän jäsenten keskustelualue Facebookissa Pohjanmaan suvut - klikkaa tästä!

sticker_new_right.gif icn_collaborator_both_14.gif Oulun ja Raahen seudun suvut - klikkaa tästä!

Raahen projektit

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Pohjanmaa
Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto-Karlö, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka-Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Ranua (mukana myös Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektissa), Rautio, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska


1700-luku

Korttelit-Qvarteren

I Ensimmäinen Kortteli-Första Qvarteret
II Toinen Kortteli-Andra Qvarteret
III Kolmas Kortteli-Tredje Qvarteret
IV Neljäs Kortteli-Fjärde Qvarteret <
V Viides Kortteli-Femte Qvarteret
VI Kuudes Kortteli-Sjätte Qvarteret
VII Seitsemäs Kortteli-Sjunde Qvarteret
VIII Kahdeksas Kortteli-Åttonde Qvarteret


Historiaa

Raahen kaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 5. joulukuuta 1649. Uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle ja nimettiin ensin Salon kaupungiksi. Vuonna 1652 kreivi Brahe osti koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen ja nimesi kaupungin Brahestadiksi. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe. Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Raahen seurakunta yhdistettiin 1690 Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko. Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Raahen ensimmäinen pormestari ja samalla huomattava liikemies oli Henrik Corte, jonka poika ja vielä pojanpoika toimivat kaupungin pormestareina aina vuoteen 1728 saakka. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahe)

Vuonna 1690 Raahen emäseurakuntaan yhdistettiin suurin osa vanhaa Saloa ja seurakunnan nimeksi tuli Raahen ja Saloisten seurakunta. Tämä yhdistetty Raahen ja Saloisten seurakunta jaettiin sittemmin 1909 kahtia, Raahen ja Pattijoen emäseurakunniksi, mikä pääsi toteutumaan kirkkoherra Durchmanin kuoleman myötä 1919. Saloisten kunta liitettiin Raaheen 1973, sittemmin Pattijokikin. Näin perustettiin Raahen seurakuntayhtymä, johon kuuluu Pattijoki, Raahe ja Saloinen. HisKi, Seurakunnat, Raahe


Sukututkimuslähteitä

Raahen seurakunnan historiakirjoissa on puutteita, syntyneiden ja kastettujen luetteloista puuttuvat vuodet 1782-1809, vihittyjen luettelosta vuodet 1736-1762 ja 1782-1809 sekä kuolleiden ja haudattujen luettelosta 1725, 1729, 1761-1762 ja 1782-1809. Tämä johtuu siitä, että Raahen kaupunki, mukanaan kappalaisen virkatalo, paloi 6.10.1810. Kirkko pelastui palolta tuolloin. Raahen vanha kirkko, yhteinen Salon emäseurakunnan kanssa (korjattu Saloinen Saloksi lähdetiedosta poiketen erotukseksi Saloisten kirkosta, joka on eri kirkko), paloi irtaimistoineen 23.7.1908. (Lähde: O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3/1932) HisKi, seurakunnat, Raahe. Lisäksi historiakirjat puuttuvat isonvihan ja venäläishallinnon ajalta n. 1714-1722. Joitakin tietoja tuolta ajanjaksolta on lisätty luetteloon pakomatkan jälkeen.

Tulipalossa menetettiin myös varhaisimmat rippikirjat vuoteen 1750 saakka sekä rippikirjajakso 1806-1810.

Kirkonkirjoja

Karttoja

Henkikirjoja (myllytulliluettelot, manttaaliluettelot) ym. veroluetteloja

Tuomiokirjoja

Perukirjoja

Muuta

(Projekti aloitettu 5.8.2017)