Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Allan Ensio Lukkarinen (1920 - 1985)
    Savonlinna rippikirja 1890-1899 (MKO34-42 I Aa:6) L ; SSHY / Viitattu 29.04.2025 vk100 Matti Henrik, 22.4.1893 vmo Aina Lyydia Heikintytär Kupiainen. 27.9.1898 Allan Ensio, 12.6.1920 . kuolintieto ha...
  • Vilhelmina Pekantytär Laukkanen (1855 - d.)
    Sääminki rippikirja 1876-1879 (MKO69-88) Sivu 266 Ritosaari No 1, Nissilä ; SSHY / Viitattu 29.04.2025 Petter Pettersson Luukkanen, 28.2.1818 - 4.2.1880 Anna Johansdr Luukkanen, 1816 Sääminki rippikir...
  • Petter Pettersson Luukkanen (1850 - d.)
    Sääminki lastenkirja 1853-1870 (TK1182 I Ab:5) Sivu 504 Ritosaari ; SSHY / Viitattu 29.04.2025 vk129 Petter Luukkanen ja Anna Luukkanen, 1816 Petter, 19.9.1850 August, 22.1.1852 Maria Lovisa, 14.9.1857...
  • Huugo Lukkarinen (1890 - d.)
    Savonlinna lastenkirja 1880-1890 (MKO7-9 I Ab:3) Sivu 88 L ; SSHY r20 / Viitattu 29.04.2025 Matti Lukkarinen ja Maria Lovisa Lukkarinen, 1857 tulivat maalta Ln29 Alvina, 10.1.1878 (vaimon äpärä) Albin ...
  • Oskar Viktor Lukkarinen (1895 - 1972)
    Savonlinna rippikirja 1890-1899 (MKO34-42 I Aa:6) L ; SSHY / Viitattu 29.04.2025 vk100 Matti Lukkarinen, 3.4.1897 - 29.12.1910 Maria Lovisa Luukkanen, 14.9.1857 Alvina Luukkanen, 10.1.1878 Sääminki Al...

Projekti aloitettu 28.11.2017

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Savonlinnassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Nyt pääsee liittymään kartan http://ysj.fi/kartta/ (suurempi kartta https://www.ysj.fi/iso-kartta/) kautta paikkakuntaprojekteihin!

  • Kirjaudu Geniin ellet jo ole mukana.
  • Valitse kartalta paikkakunnat, joihin haluat liittyä.
  • Klikkaa ympyrää, näkyy linkki paikkakuntaprojektin sivulle.
  • Valitset Toiminnot > Liity projektiin.
  • Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin.

Savonlinnan paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Linkit alueen paikkakuntien paikkakuntaprojekteihin

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

media.geni.com/p13/8e/08/7f/64/5344484687d8987d/savonlinna_1_original.jpg?hash=d2f01567206101fa37786d4d90264334c4b9fb40fbab7acb072e6cb2b8e92977.1746082799

Kuva Savonlinna, Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma, ajoittamaton Savonlinna CC BY 4.0, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19731119:6087}}

Historia

Savonlinnan kaupunki sai alkunsa 1475 perustetun Olavinlinnan vierelle Kyrönsalmen länsirannalle syntyneestä asutuksesta. Sääminkiin kuulunut Olavinlinnan vierellä sijainnut Savonlinnan malmi (Nyslotts malm) korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinnan malmilla asuivat linnoituksessa työskentelevät käsityöläiset ja muu väestö, joka ei mahtunut asumaan linnassa.

Savonlinnan kaupungin perustamisasiakirja on hävinnyt ajan saatossa, mutta monista muista lähteistä on käynyt ilmi perustamisvuosi 1639. Kaupungille ei annettu perustamisen yhteydessä nimeä ja siitä käytettiin vaihtelevasti nimityksiä Savolax Nystad ja Nyslotts malm. Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi vuonna 1683, kun kaupunkioikeudet peruutettiin. Kaupungin maa-ala siirtyi Heikinpohjan ratsutilan omistukseen ja kaupungin asukkaita karkotettiin asunnoistaan. Kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeen väkiluku laski 100–150 henkilöön. Isovihan ajan vuodesta 1714 vuoteen 1721 Olavinlinna ja Savonlinna olivat venäläisten alaisuudessa. Isonvihan jälkeen Savonlinna palasi Ruotsin vallan alle venäläisten poistuttua syksyllä 1721. Vuonna 1723 Savonlinnasta tuli Haminan tapulikaupungin alainen kauppapaikka. Ruotsin valta Savonlinnassa päättyi pikkuvihaan 1742, jolloin venäläiset miehittivät Suomen. Savonlinnasta tuli uudestaan itsenäinen kaupunki vuonna 1784.[8]

Savonlinna tunnetaan yleisesti Olavinlinnastaan.
1800-luvulla Savonlinna kasvoi ja teollistui, asutus levisi Vääräsaaresta Talvisaarelle. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 ja rautatieyhteyden valmistuminen 1907 kasvattivat kaupunkia. Saimaan kanava toi turisteja vuonna 1896 valmistuneeseen Olavin kylpylälaitokseen. Kaupunkikuvan suurimmat muutokset alkoivat toisen maailmansodan jälkeen, kun puutalot purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja.[9] https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna

media.geni.com/p13/64/f0/33/ae/5344484687eaefd8/olavinlinna_original.jpg?hash=79a8474144e043c02f1ade168b39aca7c5f4cc70c75e2eecd69a6f1918d27911.1746082799

Kuva: Olavinlinna, Runeberg Fredrik Georg,kuvaaja, Savonlinna,1952, Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma, 31119B:154 , CC BY 4.0, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19731119B:154

Profiilikuva: Coat of arms, Savonlinna, Nyslott, Sinisessä kentässä kultainen kolmitorninen linna, sen alapuolella hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolelle jää musta tyviö, jossa pystyssä viritetty kultainen jousi; jousen jänne, nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. 22 May 2009 Artist Care; Original design by Savonlinnan kaupungin Taideollinen Korkeakoulu based on proposal by Carolus Lindberg. Source Own work Public domain. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Savonlinna.vaakuna.svg

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Projekti aloitettu 28.11.2017

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Savonlinnassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Savon ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Savonlinnan paikkakuntaprojekti

https://www.geni.com/projects/Paikkakunta-Joroinen-Etel%25C3%25A4-Savo-Suomi/46098

https://www.geni.com/projects/Paikkakunta-Rantasalmi-Etel%25C3%25A4-Savo-Suomi/46097

https://www.geni.com/projects/Paikkakunta-Savonlinna-Etel%25C3%25A4-Savo-Suomi/46100

https://www.geni.com/projects/Paikkakunta-S%25C3%25A4%25C3%25A4minki-Etel%25C3%25A4-Savo-Suomi/46099

Nyslott (finska Savonlinna) är en stad i landskapet Södra Savolax i Finland, grundad 1639 av generalguvernör Per Brahe. Nyslott har cirka 35 646 invånare och har en yta på 3 597,71 km². Nyslotts stad är enspråkigt finsk.

Stadens centrum har ett naturskönt läge på holmar och uddar vid Kyrönsalmi sund mellan Haapavesi och Pihlajavesi i Saimensystemet. Inom bebyggelsen märks f.d. domkyrkan (A.H. Dalström, 1878) och det medeltida fästet Olofsborg, beläget på en holme mitt i Kyrönsalmi. Ett färggrant inslag i stadsbilden utgör särskilt sommartid salutorget vid hamnen, som är ett centrum för ångbåtstrafiken på insjövattnen. I domkyrkans park finns en stor frihetsstaty i granit av W. Aaltonen (1921); av övriga offentliga skulpturer kan nämnas en staty över Olofsborgs grundare, Erik Axelsson Tott (A. Tukiainen, 1975).

Till Nyslott hör även en vidsträckt landsbygd, sedan huvuddelen av Säminge kommun inkorporerades 1973. Kommunen Savonranta förenades med Nyslott i början av år 2009. Kommunerna Kerimäki och Punkaharju förenades med Nyslott i början av år 2013.

Bland företag som arbetar i staden märks UPM-Kymmene (etabl. 1921, fanerfabrik, 330 anst. 2010) och Savonlinna Works (gr. 1996 i Hfrs, etabl. i N. 2001, 200 anst. 2010), en av världens ledande leverantörer av anläggningar och apparater till cellulosa- och pappersindustrin, som ingår i den österrikiska Andritzkoncernen.

Sedan 1967 anordnas varje sommar en fyraveckors operafestival på Olofsborg (Operafestspelen i Nyslott), vars borggård har plats för 2 200 åskådare på en täckt utescen. Där arrangeras sedan 2002 även en årlig balettfestival i början av juni. Den på en ö norr om centrum belägna badinrättningen Casino, invigd 1895, frekventerades under ryska tiden bland annat av förmöget folk från Sankt Petersburg. I närheten uppfördes 2002 ett stort konsert- och kongresshus i trä (R. & K. Ojala, 800 platser). Ett stycke utanför staden ligger Rauhalinna, en 1898-1900 (A. Schulman) av generallöjtnant N.E. Weckman uppförd byggnad som förenar ryska, orientaliska och schweiziska stilarter. Den tjänstgör idag som hotellet. Staden är sedan 1907 utgivningsort för dagstidningen Itä-Savo (Östra-Savolax). Nyslott har vissa traditioner även som skolstad; ett flicklyceum grundades 1853. Östra Finlands universitets pedagogiska och humanistiska fakulteter har idag flera enheter där, vid sidan av ett antal separata institutioner, bl.a. det äldsta konstgymnasiet i de nordiska länderna.

Historia
Nyslott har vuxit upp i skydd av Olofsborg, grundlagd 1475. Utrymmet på slottsön tillät inte anläggandet av en stad, men på v. sidan om stadssundet uppkom bosättning, för vilken Per Brahe utfärdade stadsprivilegier 1639. Privilegierna återtogs 1683, men orten bestod som marknadsplats. Nyslott var 1714-21 besatt av ryssarna och blev 1743 ryskt. Det erhöll 1784 nya stadsrättigheter och återförenades 1812 med Finland. Staden förde därefter ett tynande liv, tills den genom byggandet av Saima kanal blev knutpunkt för insjötrafiken i Saimavattnen och centrum för handeln i regionen. Anläggandet av flera betydande industrier under tidigt 1900-t. och järnvägsförbindelserna med Karelska banan (1908) och Savolaxbanan (1914) främjade stadens tillväxt, likaså dess ställning som välbesökt badort och sommarkurort. Staden bombades under vinterkriget, varvid bl.a. domkyrkan skadades (återuppbyggd 1949). Sedan 2000 anordnas årligen världsmästerskap i mobiltelefonkastning Mobile Phone Throwing World Championships.[3]
https://sv.wikipedia.org/wiki/Nyslott