Follow
Projekti aloitettu 8.9.2017
Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, Uudenmaan maakunnassa.
Siuntion projektit
- Paikkakunta Siuntio - Sjundeå. Paikkakunta Siuntio - Sjundeå.
- Siuntion maatilat - Sjundeå hemman Siuntion maatilat - Sjundeå hemman
Siuntio
- Siuntio Hiskissä
- Siuntion seurakunnan arkisto
- Siuntio Wikipedia
- Siuntion kunnan verkkosivu
- Siuntio Facebook
- Siuntio SSHY:n julkisessa tietokannassa
- Siuntio SSHY:n jäsentietokannassa
Siuntion kylät
Aiskos, Andby, Backa, Bäcks, Bläsaby, Bocks, Böle, Bollstad, Broända, Dansbacka, Engisby, Fågelvik, Fall, Flyt, Förby, Gammelby, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gästans, Göks, Grisans, Grönskog, Grotbacka (Nackans), Harvs, Hästböle, Hollstens, Hummerkila, Jervans, Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela, Kockis, Kopula, Kvarnby, Kynnar, Lempans, Lieviö, Malm, Mörsbacka, Munks, Myyry, Niemenkylä, Nordanvik, Nummenkylä, Nyby, Palmgård, Pappila, Paturs, Påvals, Pikkala, Pölans, Pulkbacka, Purnus, Siggans, Sjundby, Skinnars, Störsby, Störsvik, Sunnanvik, Svartbäck, Tjusterby, Tupala, Tupala Nyby, Veijans, Vesterby, Vikars, Yövilä
Siuntion historia
Siuntion seutu on ollut asuttua kivikaudesta lähtien. Jääkauden jälkeen merenlahti ulottui aina Lohjan harjulle asti, mutta maan kohotessa jäljelle jäivät joki ja järvet. Alueen muinaishistoriasta ovat merkkinä lukuisat pronssikautiset hautaröykkiöt.
Ensimmäiset asiakirjamerkinnät Siuntiosta ovat vuoden 1382 lahjakirja Lohjan seurakunnalle ja vuodelta 1417 oleva merkintä, jossa Siuntio mainitaan hallinnollisena yksikkönä. Myös pitäjän harmaakivikirkko on peräisin keskiajalta. Kirkon suojeluspyhimys on Pyhä Pietari, jonka taivaan portin avaimet ovat kunnan vaakunan hallitsevin osa.
Siuntion nimestä on monta tarinaa. Yksi kertoo ruotsinkielisen nimen Sjundeå kuvaavan seitsemättä jokea Aurajoesta laskettuna, toinen tarina taas väittää nimen johtuvan Sjundbyn kohisevasta koskesta. Pikkalanjoki ja Pikkalanlahti ovat saaneet nimensä pikoista eli tukeista ja seipäistä, joita 1100-1200 -luvuilla on lyöty jokisuistoon estämään vihollisen pääsyä jokea ylöspäin.
Siuntiossa on kaksi mahtavaa keskiaikaista kartanoa, Sjundby ja Suitia. Näiden linnojen kiviset rakennukset kiehtovat ihmisiä vielä tänäänkin. Sjundbyn ja Suitian linnojen omistajina on ollut monia maineikkaita sukuja kuten Hästesko, Tott, Creutz, Adlercreutz sekä Fleming ja Reuterholm. Suitiassa toimi Helsingin yliopiston alaiset opetus- ja tutkimustila sekä Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos. Nykyään Suitian maita vuokraviljelee viereinen, alkujaan Suitiasta erotettu suuri Gårdskullan tila. Päärakennus on tyhjillään. Sjundby on tavallinen maatila ja linna on tilan päärakennus ja yksityiskoti.
Yksi kunnan historian suurimmista hahmoista on kuitenkin ollut kirjailija Aleksis Kivi. Hän asui vuosina 1864–1871 Charlotta Lönnqvistin luona Fanjunkarsin torpassa, joka sijaitsi nykyisessä kunnan keskustassa. Asuessaan Siuntiossa hän kirjoitti useimmat merkittävimmistä teoksistaan, kuten Seitsemän veljestä. Torpassa sijaitsi pitkään paikkakunnan kotiseutumuseo, mutta rakennus purettiin 1945 – 1956, jolloin kunnan eteläinen neljännes oli osana nk. Porkkalan aluetta vuokrattu Neuvostoliitolle.