Projekti aloitettu 5.8.2017

Aloitettu 5.8.2017

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Ulvilassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin.

Nyt pääsee liittymään kartan http://ysj.fi/kartta/ kautta paikkakuntaprojekteihin!

• Kirjaudu Geniin ellet jo ole mukana.
• Valitse kartalta paikkakunnat, joihin haluat liittyä.
• Klikkaa ympyrää, näkyy linkki paikkakuntaprojektin sivulle.
• Valitset Toiminnot>Liity projektiin.
• Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileita tähän projektiin.
  

Ulvilan paikkakuntaprojekti

• Ulvila suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulvila
• Ulvsby på svenska https://no.wikipedia.org/wiki/Ulvsby
• Ulvila in English https://en.wikipedia.org/wiki/Ulvila

Historia

Ulvila Kokemäkeen kuulunut seurakunta, mainittu 1355 tai jo 1311 jolloin ensimmäinen puukirkko rakennettiin Liikistön jokisaarelle. Ulvilan nimi tulee toisesta 1332 rakennetusta Pyhän Olavin kirkosta, jonka ympärille muodostui Ulvilan kauppala, mikä sai kaupunkioikeudet 1365. Kaupunki siirrettiin sittemmin 1558 nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Tämä Pori määrättiin erotettavaksi 1877 Ulvilasta omaksi kirkkoherrakunnaksi; erottamista saatiinkin odottaa kauan, kirkkoherra K. E. Stenbäck kuoli vasta 1919 ja Porin ensimmäinen kirkkoherra, Stenbäckin poika Kaarlo Jooseppi Kivekäs, astui toimeensa 1922. Reposaari erotettiin Ulvilasta vuonna 1602 Porin satama-alueeksi, joka muodostettiin Porin rukoushuonekunnaksi 1876.

Ulvilan emäseurakunnasta erotettu Merikarvia erotettiin omaksi pitäjäkseen 1639. Ahlainen perustettiin Ulvilan kappeliksi 1691 ja siirrettiin Noormarkun kappeliksi 1861 yhdessä Pomarkun kanssa, mikä oli ollut Ulvilan saarnahuonekuntana vuosina 1802-34 ja sittemmin kappelina. Noormarkku perustettiin Ahlaisten kappelin rukoushuoneeksi 1736, Ulvilan kappeliksi se pääsi 1771 ja emäseurakunnaksi 1861. Nakkila perustettiin Ulvilan saarnahuonekunnaksi 1763 ja jo seuraavana vuonna kappeliksi ja itsenäistyi 1861. Kullaasta tuli Ulvilan kappeli 1766 ja erotettiin 1901-20. Kaarmarkin rukkoushuone sijaitsee Ulvilassa.

- Kivikirkko uusittiin tulipalon johdosta, jota varten 1429 julkaistiin anekirjoja. Seurakunnan hallussa olleet keskiaikaiset asiakirjat, luvultaan 10, jotka Ulvilan kirkkoherra professori Gabriel Erici Fortelius otti jäljentääkseen, paloivat Porin pappilassa kaupungin palossa 1698. Professori Enewald Svenoniukselle laaditut jäljennökset ovat tietymättömissä, kenties tuhoutuneet Turun kaupungin palossa 1827. Pappila paloi 1715 sekä 1761. Isonvihan aikana vietiin kirkosta kellot ja kirkkoasu. Pappilan rukoushuone paloi 1/12 1934 tuhopoltosta (Kalle Johannes Mattsson).
Lähde Hiski

Ulvila-DNA

-aloitettu

Talot

Ulvilan talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari Sisältää myös taloja paikkakunnilta Ahlainen, Kullaa, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Porin mlk, Siikainen ja Ulvila

Ulvilan taajamat ja kylät

• Friitala
• Haistila
• Harjunpää
• Kaasmarkku
• Ravani
• Sunniemi
• Suosmeri
• Vanhakylä eli Vanha-Ulvila
  
• Toejoki, kuului vuoteen 1941 saakka Ulvilaan

Lähde Hiski

Kylät

• Anola, Ulvila ja Nakkila
• Friitala (Friby)
• Haistila
• Harjunpää (Härpö)
• Kaasmarkku (Karlsmark)
• Koivisto
• Lattomeri
• Lautela
• Leineperi (Leineberg)
• Rantala
• Ravanni (Ragvaldsböle)
• Saari (Holmen)
• Sunniemi (Sonnäs)
• Suolisto
• Suosmeri (Svartmark)
• Vanhakylä (Gammelby)
• Viikkala
• Uusikoivisto (1921) (Ny Koivisto)
• Toejoki, Ulvila ja Pori

Lähde SSHY Digi-Wiki

Lähipaikkakuntien projekteja

Satakunta Ahlainen, Eura‎, Eurajoki‎, Harjavalta, Hinnerjoki, Honkajoki‎, Honkilahti, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia‎, Kauvatsa, Keikyä, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki‎, Kullaa, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Rauma,
Siikainen, Säkylä, Ulvila, Vampula,

Digitoituja lähteitä

SAY, Ulvilan asutuksen yleisluettelo 1540-1713; Digihakemisto, Kansallisarkisto: / Viitattu 13.11.2023
Suur-Ulvilan historia I, Virkkala, Kopisto, Lehtinen

• Suur-Ulvilan luonnonsuhteista
• Suur-Ulvilan esihistoriasta
• Keskiajalta 1860-luvulle
  

Jaakkola, Jalmari, “Vanhan Ulvilan synty ja asutus.
Ulvilan kotiseutulehti 1975-, Ulvilan kulttuurilautakunta

Satakunta-sarja
Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista, Niilo J. Avellan, Satakunta I (1907)
Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II, Niilo J. Avellan, Satakunta III (1914)
Entisen Ulvilan pitäjän maatilat III Niilo J. Avellan, Satakunta V (1925)
Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, Jalmari Jaakkola, Satakunta VI (1926
Kiinteitä muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa, Killinen, Kustaa

Projekti aloitettu 5.8.2017