Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Heikki Heikinpoika Tienhaara (1848 - d.)
    Hiski Luhanka syntynyt Henrik 14.1.1848 Tienhaara torp, vanhemmat Henric Henriksson ja Eva Matts dr Luhangan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1853-1864, jakso 108, sivu 103: Klemettilä no 2. Tienhaara...
  • Wilhelmiina Koistinen (1860 - d.)
    Luhanka muuttokirjoja 1885-1891 (AP I Jba:6) Kuopio msk 15.7.1889, Torpparin tytär Wilhelmiina Koistinen Pappilan aluskunnasta ; SSHY / Viitattu 27.04.2025 Luhanka rippikirja 1880-1889 (AP_I I Aa:11) ...
  • Salomon Salomoninpoika Hassila (1840 - 1881)
    Sshy Sysmä lastenkirja 1830-1843 s. 84 Likola no2 Hassila Sshy Sysmä lastenkirja 1830-1843 s. 110 Linnois Hetala torp Sshy Sysmä rippikirja 1851-1860 s. 178 Liikola no2 Hassila eller Wehkasalo hn Sshy ...
  • Kalle Heikinpoika Heininen (1834 - 1893)
    Joutsa lastenkirja 1838-1852 (AP I Ab:4) Sivu 196 Tammimäki Leivomäki, Möngölä el Wartiamäki ; SSHY / Viitattu 25.02.2023 Joutsa lastenkirja 1838-1852 (AP I Ab:4) Sivu 217-218 Leivomäki, Möngölä Saven...
  • Thomas Karlsson Sedig (1823 - 1853)
    Luhanka syntyneet 6.12.1823 : Tamjärvi , Inh. Carl Hansson & Maja Anders. 29 , Thomas Lähteet Luhanka lastenkirja 1825-1838 (AP I Ab:4) Sivu 106 No 1 Tammijärfvi Ruotzula, No 1 Tammijärfvi Ruotzu...

Tervetuloa rakentamaan Luhankaa eläväksi Genissä – näin pääset mukaan

Yhteistyökumppaniksi projektiin pääset kohdasta Toiminnot > Liity yhteistyökumppaniksi. Kun olet mukana, voit liittää ylläpitämiäsi Geni-profiileita Luhanka-projektiin kts. mukana olevien profiilien listaus. Lisää profiilit myös asianmukaisiin kyläprojekteihin - alempana lista tarkentavista projekteista.

Projektista voi keskustella projektin keskusteluissa ja profiileista ko. profiilin keskustelussa. Huomaa että keskustelut ovat julkisia, ne näkyvät myös Genin ulkopuolella.

Luhangan kylästä itsenäiseksi kunnaksi

Luhangan juuret ovat vuonna 1442 perustetussa Sysmän suurpitäjässä, johon se kuului Luhangan – tai Luhangon – kylänä.
Luhangan historiaan liittyy oleellisesti Skotlannista lähtöisin oleva Reid tai Reeth-suku. 1610-luvulla David Reid sai 2.8.1613 Jaakko de la Gardien kirjeen perusteella Luhangasta talon – käytännössä suunnilleen koko Luhangan kylän. Luhangassa kuitenkin asui vasta David Reidin poika ratsumestari Alexander Reid (Luhangan kirja s. 24)
Oli itse asiassa on erään Reeth-sukuun kuuluvan ansiota, että Luhangan entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuuluva kappeli vuonna 1766. Sysmän seurakunnasta Luhanka erosi kuitenkin vasta 1864, ja vihdoin 1867 myös omaksi kunnakseen. Syystäkin tämän mahtisuvun jäseniä kutsuttiin ”Luhangon herroiksi." Perustamisvaihessa Luhankaan iitettiin alueita Hartolasta (Tammijärvi) ja Sysmästä

Luhangan kylien maat olivat vielä 1640-luvun alkupuolella kokonaisuudessaan vero- ja kruununtiloina.

Isojako toimitettiin Luhangassa 1790-luvulla ja 1810-20-luvuilla. Pitäjässä oli tuolloin kaksi erittäin suurta tilaa: 1600-luvulla perustettu Luhangan säteriratsutila (laajimmillaan kornetti Reethin aikana, jonka jälkeen omistus siirtyi kersantti C.G. Reethin, luutnantti Beckerin ja inspehtori Svanströmin omistukseen) ja toisena 1700-luvulla perustettu Klemettilän ratsutila.

media.geni.com/p13/e9/50/66/ea/534448469b6c299e/luhanka_pitajankartta_1847_large.jpg?hash=5361c1410b64b535c691b86bd832f0f7eedbf3d8972773371201f91cb220d0a2.1745909999
Ote Luhangan pitäjäkartastasta v. 1847. Lähde Vanhakartta.fi

Alkuperäiset Luhangan suurkylät ovat Judinsalo, Luhanka ja Tammijärvi. Luhangan kylän vanhimmat talot (mainittu jo 1534 maakirjassa) ovat: Ryttylä, Tommola, Salmela, Sipilä ja Rekola.

1500-luvulla Luhanka vaikuttaa olleen Tammijärven kyläkuntaa varakkaampi. Vuosisadan lopulla elintaso laski Sysmässä, Päijänteen itärannan keskuspitäjässä. Vuosina 1567 ja 1568 oli Luhangan kylän taloista autioina puolet Nuijasodan kostotoimien seurauksena. Luhangan pääkylät Luhanka ja Tammijärvi olivat 1640-luvulta lähtien kokonaan rälssimaata, vain Judinsalon talo (myöhemmin nimellä Vanha-Jutila) säilyi kruununtilana 1700-luvun lopulle.

Heti 1600-luvun alussa lukuisia taloja autioitui todella vaikeiden katovuosien seurauksena . Torppia perustettiin 1600-luvulta lähtien, mutta ne yleistyvät vasta 1700-luvulla. (Lähteenä käytetty Luhangan kirjaa, toim Keijo K. Kulha, 1965)

Suurkylä Judinsalo

Katso Judinsalon kyläprojekti

Suurkylä Luhanka (Vanhakylä, Gamla by)

Luhangan säteri

Alexander Reid

  • Hakanen,
  • Huuskola,
  • Joutsenlahti,
  • Kesämäki,
  • Koivumäki,
  • Käyräjärvi
  • Lempää,
  • Nisula

Rekola, kylä (Rekolankylä)

Rekola, kantatila

  • Ylä-Riihijärvi,
  • Markkula,
  • Ahola,
  • Ala-Riihijärvi,
  • Rekola,
  • Sikojärvi,
  • Kurkela,
  • Jaakkola,
  • Hietala,
  • Oneinen / Ånes),
  • Haapanen,
  • Anttila,
  • Ryttylä,
  • Salmela,
  • Sipilä

Klemettilä, kylä

Klemettilä (1700-luv. ratsutila)

  • Vanhonen,
  • Tommola, ylisen Hollolan kompp:n saarnamiehen hevostalo
  • Vanha-Koivisto,
  • Uusi-Koivisto,

Klemettilän torppia:

Kotilahti / Kotilax,
Virkajärvi, Pajujärvi (Koivisto), Sikolahti (Koivisto)

Torppia Luhangassa

Vastamäki,
Riihiniemi, Leppäjoki, Jokijoin, Tienhaara, Cailos, Haapaniemi, Ryysylä, Taikinajärvi, Juhinmäki, Lahdenjärvi, Lempää, Karvisto, Jokela, Haukijärvi (Ånes) Pytynpohja, Vanhanen, Rautajoki, Lehmola

Tammijärvi, suurkylä

Ruotsula'

  • Ruotsula 1, Eskil Dominikuksen talo 1560-luvulta, ratsutalo
  • Ruotsula 2

Matti Kukkonen

  • Ruotsula 3,
  • Markkula 1,
  • Markkula 2,
  • Lasse Henrikinpojan talo, per.1560-luku

Lasse Henrikinpoika

  • Tomuhousu,
  • Liukkonen, tarkastuskirjurin hevostalo
  • Kärmelahti (Kärmelax)

Henrik Liukoin (Silkman)
Eeva Joonaantytär Sankari, Liukkonen Alfred Filip Danielson, Selinda Maria Danielsson
Eino Alfred Alfredinpoika Kalmari
Ilona Ester Sandberg

Tammijärven torppia

Toivola, Varpais (Ruotsula)

Luhangan naapuriseurakunnat

Hartola - Gustav Adolfs,
Jämsä, Korpilahti, Kuhmoinen, Sysmä

Tutkijan apuna

Hiski
SSHY - Luhanka
Luhangan seurakunta Digihakemistossa
Suoraan Kansallisarkiston sivuilla
Hautakivikuvia FB-ryhmä Suomen kirkkoja ja hautausmaita
Luhanka, kts. Sysmä Suomen Asutuksen yleisluettelossa
Suuri adressi 1899, Mikkelin lääni, Luhanka
Mikkelin läänin henkikirjat, Heinolan kihlakunta, Luhanka
SmartCopy - lisäosa, joka kannattaa ladata selaimeesi. Huomauttaa mm. selvistä epäjohdonmukaisuuksista sukupuussa. Suositeltava.

Aloitettu 25.5.2017.

Tervetuloa rakentamaan Luhankaa eläväksi Genissä – näin pääset mukaan

Yhteistyökumppaniksi projektiin pääset kohdasta Toiminnot > Liity yhteistyökumppaniksi. Kun olet mukana, voit liittää ylläpitämiäsi Geni-profiileita Luhanka-projektiin kts. mukana olevien profiilien listaus. Lisää profiilit myös asianmukaisiin kyläprojekteihin - alempana lista tarkentavista projekteista.

Projektista voi keskustella projektin keskusteluissa ja profiileista ko. profiilin keskustelussa. Huomaa että keskustelut ovat julkisia, ne näkyvät myös Genin ulkopuolella.

Luhangan kylästä itsenäiseksi kunnaksi

Luhangan juuret ovat vuonna 1442 perustetussa Sysmän suurpitäjässä, johon se kuului Luhangan – tai Luhangon – kylänä. Luhangan historiaan liittyy oleellisesti Skotlannista lähtöisin oleva Reid tai Reeth-suku. 1610-luvulla David Reid sai 2.8.1613 Jaakko de la Gardien kirjeen perusteella Luhangasta talon – käytännössä suunnilleen koko Luhangan kylän. Luhangassa kuitenkin asui vasta David Reidin poika ratsumestari Alexander Reid (Luhangan kirja s. 24)
Oli itse asiassa on erään Reeth-sukuun kuuluvan ansiota, että Luhangan entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuuluva kappeli vuonna 1766. Sysmän seurakunnasta Luhanka erosi kuitenkin vasta 1864, ja vihdoin 1867 myös omaksi kunnakseen. Syystäkin tämän mahtisuvun jäseniä kutsuttiin ”Luhangon herroiksi." Perustamisvaihessa Luhankaan iitettiin alueita Hartolasta (Tammijärvi) ja Sysmästä

Luhangan kylien maat olivat vielä 1640-luvun alkupuolella kokonaisuudessaan vero- ja kruununtiloina.

Isojako toimitettiin Luhangassa 1790-luvulla ja 1810-20-luvuilla. Pitäjässä oli tuolloin kaksi erittäin suurta tilaa: 1600-luvulla perustettu Luhangan säteriratsutila (laajimmillaan kornetti Reethin aikana, jonka jälkeen omistus siirtyi kersantti C.G. Reethin, luutnantti Beckerin ja inspehtori Svanströmin omistukseen) ja toisena 1700-luvulla perustettu Klemettilän ratsutila.

media.geni.com/p13/e9/50/66/ea/534448469b6c299e/luhanka_pitajankartta_1847_large.jpg?hash=5361c1410b64b535c691b86bd832f0f7eedbf3d8972773371201f91cb220d0a2.1745909999
Ote Luhangan pitäjäkartastasta v. 1847. Lähde Vanhakartta.fi

Alkuperäiset Luhangan suurkylät ovat Judinsalo, Luhanka ja Tammijärvi. Luhangan kylän vanhimmat talot (mainittu jo 1534 maakirjassa) ovat: Ryttylä, Tommola, Salmela, Sipilä ja Rekola.

1500-luvulla Luhanka vaikuttaa olleen Tammijärven kyläkuntaa varakkaampi. Vuosisadan lopulla elintaso laski Sysmässä, Päijänteen itärannan keskuspitäjässä. Vuosina 1567 ja 1568 oli Luhangan kylän taloista autioina puolet Nuijasodan kostotoimien seurauksena. Luhangan pääkylät Luhanka ja Tammijärvi olivat 1640-luvulta lähtien kokonaan rälssimaata, vain Judinsalon talo (myöhemmin nimellä Vanha-Jutila) säilyi kruununtilana 1700-luvun lopulle.

Heti 1600-luvun alussa lukuisia taloja autioitui todella vaikeiden katovuosien seurauksena . Torppia perustettiin 1600-luvulta lähtien, mutta ne yleistyvät vasta 1700-luvulla. (Lähteenä käytetty Luhangan kirjaa, toim Keijo K. Kulha, 1965)

Luotsi- ja majakkalaitoksen arkisto - Uai:2873 Luhanka; kirkonkylä rannassa järveltä kuvattuna, jakso 1; Kansallisarkisto

Judinsalon suurkylä

Katso Judinsalon kyläprojekti

Luhangan suurkylä (Vanhakylä, Gamla by)

Luhangan säteri

Alexander Reid, Axel von Becker

  • Hakanen,
  • Huuskola,
  • Joutsenlahti,
  • Kesämäki,
  • Koivumäki,
  • Käyräjärvi
  • Lempää,
  • Nisula

Rekolan kylä (Rekolankylä)

Katso Luhangan kylä: Rekola

Rekola, kantatila

  • Ylä-Riihijärvi,
  • Markkula,
  • Ahola,
  • Ala-Riihijärvi,
  • Rekola,
  • Sikojärvi,
  • Kurkela,
  • Jaakkola,
  • Hietala,
  • Oneinen / Ånes),
  • Haapanen,
  • Anttila,
  • Ryttylä,
  • Salmela,
  • Sipilä

Klemettilän kylä

Klemettilä (1700-luv. ratsutila)

Kts. Luhangan kylä; Klemettilä

  • Vanhonen,
  • Tommola, ylisen Hollolan kompp:n saarnamiehen hevostalo
  • Vanha-Koivisto,
  • Uusi-Koivisto,

Klemettilän torppia:

Kotilahti / Kotilax, Virkajärvi, Pajujärvi (Koivisto), Sikolahti (Koivisto)

Torppia Luhangassa

Vastamäki, Riihiniemi, Leppäjoki, Jokijoin, Tienhaara, Cailos, Haapaniemi, Ryysylä, Taikinajärvi, Juhinmäki, Lahdenjärvi, Lempää, Karvisto, Jokela, Haukijärvi (Ånes) Pytynpohja, Vanhanen, Rautajoki, Lehmola

Tammijärven suurkylä

Kts. Tammijärven kyläprojekti

Tarkentavia projekteja

Luhangan naapuriseurakunnat

Hartola - Gustav Adolfs, Jämsä, Korpilahti, Kuhmoinen, Sysmä

Tutkijan apuna

SSHY:n arkistossa olevasta vuosien 1811-1813 lastenkirjasta puuttuu sivu 100, se löytyy Kansallisarkistosta ja Family Search -palvelusta

Jos haluat tietää lisää Luhangasta

  • Kulha Keijo K. (toim.): Luhangan kirja
  • Vuorinen Antti (toim.): Itä-Hämeen kirja
  • Mönkölä Aino (toim.): Sodan vuodet Luhangassa
  • Mönkölä Aino ja Mönkölä Sanna: Sydänmaalta ja sotapoluilta
  • Riekki Liisa: Luhangan kirkko 100 vuotta

Aloitettu 25.5.2017