Follow
Projekti aloitettu 6.8.2017 Voit lisätä projektiin henkilöitä seuraavasti: Mene profiilisivulle -> toiminnot ->lisää projektiin.
Historia
Hyrynsalmen vanhimmasta asutuksesta kertovat kunnan keskiosista löytyneet kivikautiset asuinpaikat. Vakinaisesti seutu asutettiin 1550-luvulla, jolloin seudulle muutti savolaisia uudisasukkaita. Venäläiset tuhosivat asutuksen 1570- ja 1580-luvulla ja uudelleen alue asutettiin vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595.
Hyrynsalmen seutu kuului aluksi Limingan ja myöhemmin Paltamon seurakuntaan, mutta erotettiin omaksi seurakunnaksi jo 1786. Ristijärven, Suomussalmen ja Puolangan kappelit erosivat Hyrynsalmesta vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Jakob ja Carl Rijfin rakentama Hyrynsalmen kirkko valmistui 1786.
Väestö sai toimeentulonsa pääasiassa maataloudesta ja poronhoidosta. Raudanpolton hyrynsalmelaiset aloittivat jo keskiajalla. Kunnan alueelta on löytynyt lukuisia rautahyttejä eli raudanpolttopaikkoja. Kaunislehdon talomuseolla on jäljennös Moisiovaaran Kokkojärven Hyttiniemen hytistä, jota on käytetty 1500-luvulla. Hyrynsalmelaiset olivat myös käteviä käsistään, käsityötaitoa edustivat mm. tervaveneet, reet ja naisten puvut. Tommi-puukon takomisen aloitti seppä Kalle Keränen Oravivaaran Mustalahden talossa vuoden 1870 tienoilla. [8]
Hyrynsalmen väkiluku pysyi pitkään alhaisena. Vielä 1770 alueella oli vain 24 taloa. Seuraavalla vuosisadalla asukasluku alkoi kuitenkin kasvaa nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli jo 2408. Asukasluku kasvoi tasaisesti 1960-luvulle saakka, jolloin poismuutto käänsi väkiluvun nopeaan laskuun. Vuonna 1960 asukkaita oli 6098, 1970 5016 ja 1985 4257. Asukasluku on ollut tästä asti jatkuvassa laskussa ja vuonna 2011 asukasluku oli enää vain 2722. Lähde: Wikipedia
Hyrynsalmen kirkko
Hyrynsalmen ristikirkko on valmistunut vuonna 1786. Tyyliltään kirkko on tuolle ajalle tunnusomainen ristikirkko, jonka hallitsevana piirteenä kohoaa normaalia kookkaampi kahdeksankulmainen keskustorni. Kirkossa on 700 istumapaikkaa ja alttaritaulun on maalannut oululainen Gustaf Hedman 1830-luvulla. Lähde: Wikipedia
Matkailu ja nähtävyydet
Hyrynsalmella järjestetään vuosittain Pölhövaaran Vuorisuolla Suopotkupallon MM-kisat. Talvisin pidetään Umpihankifutiksen MM-kisat Ukkohallassa. Kesällä 2009 Hyrynsalmen Ukkohallassa järjestettiin Cable wakeboardingin (kaapelivesilautailu) EM-kisat. Ukkohallan Cablewakeboard-rata on maailman pohjoisin, ja se valmistui vuonna 2008.
Komulanköngäs sijaitsee Hyrynsalmen Syväjoessa lähellä Ukkohallaa. Köngäs on 12 metrin korkuinen ja kaksihaarainen. Suosittu patikointireitti, UKK-reitti, kulkee aivan Komulankönkään vierestä.
Kaunislehdon talomuseo sijaitsee Hyrynsalmen Oravivaarassa. Museo avattiin 20.6.1973.
Teerijärvenkylällä sijaitsee Kuivajärven lintutorni. Tornille on opasteet Jorolan luota, josta on polku perille asti.
Upea luontonähtävyys, kallioinen erämaalampi Vuorilampi, sijaitsee Hyrynsalmen kirkonkylältä noin kymmenen kilometriä Kuhmoon päin. Lammen ympäri kiertää hiukan yli kaksi kilometriä pitkä luontopolku. Luontopolun varrella on laavupaikka.
Hiidenkirkko ja Vorlokin rotkolaaksot ovat syviä kalliorepeämiä, joiden pohjalla voi olla lunta ja jäätä vielä keskikesän helteilläkin. Vorlokin rotkolaakso on UKK-reitillä, välillä Hyrynsalmi - Komulanköngäs. Hiidenkirkko sijaitsee Hakokylässä Ylä-Tervajärven itäpäässä. Lähilaavu löytyy vastapäiseltä rannalta, Hiidenkirkolta Hakokylän tietä n. 4 km kirkonkylän suuntaan.
Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas eli niin sanottu Hallan Ukon tervauuni sijaitsee Hallan tilan naapurissa Löytöjoen varressa, noin 16 kilometrin päässä Hyrynsalmen kirkonkylältä. Tehtaan rakennutti vuonna 1924 Johan Alfred Heikkinen eli Hallan Ukko. Heikkinen oli valtiopäivämies ja monipuolinen elinkeinojen kehittäjä.
Yhteensä noin 3 km:n mittainen luontopolku kulkee Paljakanvaaran laen aarniometsässä ja tarjoaa harvinaisen tilaisuuden tutustua suurelta osin luonnontilaiseen metsäekosysteemiin. Luontopolku alkaa Mustarindan pihamaalla sijaitsevalta julkisessa käytössä olevalta kodalta. Reittivaihtoehtoja on kolme, joista punaisella merkattu reitti (700 m) johtaa Paljakanvaaran näkötornille, jolta näkyy suotuisalla säällä samanaikaisesti 12 Kainuun korkeinta vaaraa. Talvella tornille pääsee lumikengillä. Lähde: Wikipedia
Hakusanoja:
Kainuu Kainuun