
Muolaan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti
Muolaan ja lähialueen sukututkimusprojekti.
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin ). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas
Muolaan kyläprojekteja
Ala-Kuusaa I Hanttula I Harvola I Hattula I Heikkilä I Heimala I Himala I Hotokka I Ilola I Jaarila I Jääskelä I Kallainen I Kangaspelto I Kannila I Karhula I Kirkkoranta I Koirala I Kurkela I Lattula I Lavola I Lehtokylä I Leipäsuo I Leirilä I Muolaankylä I Myhkyrilä I Määttälä I Norkkola I Oinala I Oravala Orola I Paakeli I Parkkila I Peikola I Peippola I Perkjärven asemakylä I Perkjärvi I Pihkala I Punnus I Pyykkölä I Pällilä I Retukylä I Saavola I Sakkalila I Selola I Soittola I Sokiala I Sormula I Sudenoja I Taaperniemi I Telkkälä I Tervola I Turulila I Vesikkala I Vihola I Ylä-Hotokka I Ylä-Kuusaa ja Moiniemi
Muolaan karttaprojekteja
Jaarilan kyläkartta I Kallaisten kyläkartta I Lehtokylän kyläkartta
Syventävät projektit
Papit Muolaa I Muolaalaiset Suomen sisällisodassa, v.1918 sisällisodassa kuolleet ja kadonneet henkilöt I Muolaan menehtyneet Suomen sodissa 1939-1945 I Muolaa-aliprojekti-kaksoset-ja kolmoset
Lähipaikkakuntien projekteja
Paikkakuntaprojektit
Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi
Suuremmat kokonaisuudet
Johdanto Muolaaseen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muolaa
Muolaa
Muolaa Mohla Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle Muolaan location map.PNG sijainti Sijainti 60°33′N, 29°34′E Lääni Viipurin lääni Maakunta Karjalan historiallinen maakunta Kihlakunta Viipurin kihlakunta Perustettu [1] 1870 Kuntaliitokset Kyyrölä (1934) Lakkautettu 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) Pinta-ala 750,02 km² [2] (12.3.1940) – maa 654,72 km² – sisävesi 95,30 km² Väkiluku 11 959 [3] (31.12.1939) – väestötiheys 18,3 as./km²
Muolaa (aiemmin Äyräpää ja Pyhä Risti, ruots. Mola) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Vuoden 1938 alussa Muolaan maapinta-ala oli 654,7 km²[2] ja asukasluku vuoden 1939 lopussa oli 11 959 henkeä.[3] Muolaan naapurikunnat olivat Heinjoki, Äyräpää, ja Vuoksela pohjoisessa, Valkjärvi idässä, Kivennapa, Kanneljärvi ja Uusikirkko etelässä sekä Kuolemajärvi lännessä.] Lisäksi Muolaan kunnan sisällä oli Kyyrölän kunta vuoteen 1934 asti, jolloin se liitettiin Muolaaseen. Vuoden 1940 aluejaotuksen mukaan Muolaa kuului Viipurin läänin Viipurin kihlakuntaan.
Historia
Muolaa on vanhin Viipurin itäpuolella olevista pitäjistä. Se mainitaan jo 1300-luvun alkupuolella. Ruotsin vallan aika päättyi isoonvihaan. Venäläiset valtasivat Kannaksen vuonna 1710. Valtiollisesti alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan vuosina 1812–1917. Tuo aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitusmaatalonpoikia, eräänlaisia maaorjia. Tämä loppui kuitenkin 1800-luvun lopulla. Senkin jälkeen kehitys oli varsin verkkaista päästäkseen täyteen vauhtiin Suomen itsenäistyttyä. Kyyrölän kunta liittyi Muolaaseen vuonna 1934.
Muolaan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Akaa, Forssa, Humppila, Hämeenlinnan mlk, Jokioinen, Koijärvi, Kylmäkoski, Somerniemi, Somero, Sääksmäki, Urjala, Valkeakoski, Vanaja ja Ypäjä.
Kylät
Vuonna 1939 kunnassa sijaitsivat seuraavat kylät:
Ala-Kuusaa, Hanttula, Harvola, Hattula, Heikkilä, Heimala, Himala, Hotokka, Ilola, Jaarila, Jääskelä, Kallainen, Kangaspelto, Kannila, Karhula, Kiltee, Kirkkoranta (kirkonkylä), Koirala, Kurkela, Kyyrölä, Lattula, Lavola, Lehtokylä, Leipäsuo, Leirilä, Muolaankylä, Myhkyrilä, Määttälä, Norkkola, Oinala (Oinaala), Oravala, Orola, Paakeli, Parkkila, Passila, Peikola, Peippola, Perkjärvi, Perkjärvi as, Pihkala, Punnus, Pyykkölä, Pällilä, Retukylä, Saavola, Sakkalila, Selola, Soittola, Sokiala, Sormula, Sudenoja, Taaperniemi, Telkkälä, Tervola, Turulila, Vesikkala, Vihola, Ylä-Hotokka, Ylä-Kuusaa.
Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
Kangaspelto, Kyyrölä, Parkkila ja Sudenoja liitettiin Muolaaseen vuonna 1934 Kyyrölän kunnan lakkauttamisen yhteydessä.
Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii
Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala
Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa
- Muolaan hautausmaan hautakivistä 2020 https://docplayer.fi/186938698-Muolaan-hautausmaan-hautakivista-202...