Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Johan Samuelsson Laaninen (1756 - d.)
    Tyrnävän seurakunnan arkisto - IAa:5 Rippikirjat 1787-1793, jakso 166, sivu 165: No 56 ja 67 Näppä Pyy ; Kansallisarkisto: / Viitattu 20.11.2024 165 Näppä Pyy n:o 56, 67 Törnäwä Ala Kingeri (eRKs149) J...
  • Otto Andersson Argillander (1816 - 1885)
    Kuopion tuomiokirkkosrk , Rippikirja, 1869-1885 Otto Andersson Argillander Vihitty Kuopiosta vihille tulevana opiskelijana Heinolassa 15.8.1850 apteekkarintytär Theodora Margareta Maria Strengin ka...
  • Axel Gottfried Argillander (1855 - 1930)
    Kuopiolainen varatuomari Axel Gottfrid Argillander, vanhemmat lyseon lehtori Otto Argillander ja Theodora Maria Margareta Streng. Syntyi Kuopiossa 5/5 1855; ylioppilas Kuopion lyseosta 6/6 1875. Suorit...
  • Jafet Paldanius (1833 - d.)
    Pielavesi rippikirja 1866-1875 (AP_I I Aa:23) Sivu 47 Haatala bräcklige och fattighon ; SSHY ... / Viitattu 02.04.2025

Projektin tarkoituksena on koota yhteen Tuomas Laurentii Paldaniuksen jälkeläisten sukupuu.

Taustaa

Paldanius-nimen varhaisin kantaja Tuomas Laurentiin poika Samuel Thomae Paldanius (k. 1651) toimi Paltamon kirkkoherrana.

Paltamo”on johdos sanasta ”palta”, joka merkitsee ’rinnettä, rantapengertä’, joten siihen sukunimikin pohjimmiltaan palautunee. Sukunimi Paldanius on muodoltaan ns. suomalainen sivistyneistönimi. Sivistyneistönimiä otettiin käyttöön klassismin kukoistuskaudella, joka alkoi Suomessa 1600-luvulla. Sivistyneistönimiä muodostettiin muokkaamalla suomen- tai ruotsinkielisiä suku- ja paikannimiä klassisten kielten (kreikka, latina) sekä myös heprean, ranskan ja italian muotojen mukaisiksi.

Kun Suomi sai vuonna 1640 oman yliopiston ja useammilla oli mahdollisuus saada opillista sivistystä, alkoi klassisen mallin mukaisia nimiä ilmaantua runsaammin. Nimi otettiin joskus jo kouluun tullessa, muuta viimeistään yliopistossa. Nimen muodostamisessa saattoivat auttaa kotipitäjän papit tai opettajat, mutta joskus rehtori suorastaan määräsi oppilaille tietyt nimet.

(Lähde: http://www.kysy.fi/kysymys/heiolisin-kiinnostunut-tietamaan-sukunim...)

Suvun vaiheisiin tutustuminen antaa hyvin mielenkiintoisen katsauksen Suomen historiaan. Ensimmäisten esi-isien tausta, alkuperäinen kotipaikka ja opiskeluhistoria ei ole yleisesti tunnettu. Tähän olisi mielenkiintoista saada selvitystä. Samoin jälkeläisten joukko kattaa laajalti kansan kaikkia rivejä. Osa sukuhaaroista pysytteli pidempään kirkon palveluksessa ja osa keskittyi jo varhain maatalouteen. Tuomaksen jälkeläisistä löytyy huhujen mukaan koko kansan satusetä ja presidenttikin.

Kaikki nimen kantajat ovat Paldaniuksia, mutta eivät Tuomaksen jälkeläisiä. Rantasalmella ja Pudasjärvellä nimi on ollut sotilasnimikäytössä ja Keski-Suomessa eräs käsityöläinen otti sen sukunimekseen. Y-DNA- testaajille myös tiedoksi, että Torniossa kotivävy on ottanut appensa nimen. Tyrnävällä taas Paldanius-nimisen talon asukkaat ovat ottaneet sukunimen käyttöönsä. Oulun seudun Paldaniusten kytkeminen toisiinsa on myös osoittautunut haastavaksi. Osittain se johtuu siitä, että netistä ei ole saatavissa kaikkien kuntien kirkonkirjoja ja osittain epäilen, että sillä seudulla olisi ollut yleisempääkin vaihtaa sukunimeä.

Kaikki halukkaat ovat tervetulleita toivottuja tietojen täydentälijksi. Pienikin tiedonjyvä voi auttaa kaveria eteenpäin. Kiitos osallistumisestanne pikkuserkut ja muut kiinnostuneet!