Tervetuloa räätälien ammattiprojektiin!

Projektin tarkoituksena on koota räätälin ammattia harjoittaneiden henkilöiden profiilit yhdeksi kokoelmaksi, niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen.

Projektin toimintaperiaatteista

Jos sinulla on suvussa räätäleitä tai hallinnoit räätäleiden Geni-profiileja, tai olet muusta syystä kiinnostunut räätäleiden henkilöhistoriasta, liity projektimme jäseneksi valitsemalla Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin. Projektin jäsenenä saat liitettyä hallinnassasi olevat profiilit suoraan projektiin. Kun perustat Geniin uusia räätälin ammattia harjoittaneita henkilöiden profiileja, toivoisimme, että samalla lisäisit ne projektiin. Yksi tapa lisätä profiili projektiin on valita profiilisivulta Toiminnot > Lisää projektiin. Voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Haluamme projektissamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Toivomuksena on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, joista muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan profiilihenkilön henkilöllisyyden. Kun käyt projektiin tai profiiliin liittyvää keskustelua, muistathan, että keskustelut ovat julkisia. Muista myös yksityisyyden kunnioittaminen. Tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa viittauskäytännöllä.

Räätälin ammatista lyhyesti

Räätäli (ruots. skräddare, engl. tailor) on käsityöläinen, joka ennen vaateteollisuuden syntyä teki suurimman osan vaatteista niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Yksinkertaisempia vaatteita tehtiin puhdeaskareina kodeissa. Maaseudulla vaatteet tehtiin lähes kokonaan itse. Pyhävaatteet, kuten tumma puku, saatettiin teettää räätälillä, koska kaupoissa ei ollut pukuja kovin moneen lähtöön. Isojen talojen isäntien, kauppiaiden, kirkon ja virkamiesten puvut olivat lähes poikkeuksetta räätälin tekemiä. (Vaatturi. 2016. Wikipedia. Viitattu 8.5.2017. Https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatturi)

Sana räätäli viittaa perinteiseen ammatinharjoittajaan. Vaatturi on uudissana, joka luotiin 1800-luvun lopulla samoihin aikoihin, kun vaatteiden teollinen valmistus alkoi syrjäyttää räätälin valmistamia vaatteita. Suomessa kuten muualla Euroopassakin käsityöläiset olivat järjestäytyneet ammattikuntalaitoksiin, jotka lakkautettiin Suomessa 1868. (Mts.)

Maaseutua varten luotiin 1600-luvun lopulla pitäjänkäsityöläisjärjestelmä. Pitäjänkäsityöläisiksi pyrkivien oli hankittava käräjiltä puoltolausunto ja maaherralta valtakirja. Tuomiokirjoista ja lääninkanslioiden arkistoista löytyy tietoja näistä pitäjänkäsityöläisistä. Maaseudulla toimi kuitenkin myös käsityöläisiä ilman valtakirjaa. (Terhi Nallinmaa-Luoto: Maaseudun käsityöläiset lähteiden valossa, Suomen Sukututkimusseuran Teemalauantai: Käsityöläiset maalla ja kaupungissa 9.4.2016. Viitattu 9.5.2017. Http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/1752/)

Suomen kaupungeissa toimi ammattikäsityöläisiä jo keskiajalla ja ensimmäiset tiedot heidän ammattikunnistaan ovat 1600-luvulta. Ammattikunnat huolehtivat uusien ammattilaisten koulutuksesta oppipoika- ja kisällivaiheen kautta mestariksi. Ammattikunnan tuomioistuimessa käsiteltiin jäsenkunnan piirissä tehtyjä rikkomuksia. Ammattikunnalla oli myös velvollisuus huolehtia vähissä varoissa olevista jäsenistään ja heidän perheistään. (Kirsi Vainio-Korhonen: Suomen kaupunkien käsityöläiset ja heidän ammattikuntansa, Suomen Sukututkimusseuran Teemalauantai: Käsityöläiset maalla ja kaupungissa 9.4.2016. Viitattu 9.5.2017. Http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/1752/)

Projektikuva: Museovirasto Musketti. Räätäli Muona työssään. Valokuvaaja Ahti Rytkönen 1927. Palvelussa finna.fi. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0