Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomen jahtivoudit ja siltavoudit vuoteen 1892

Project Tags

view all

Profiles

  • Johan Gabrielsson Hast (1757 - 1832)
    Hämeenkyrö - Tavastkyro Syntynyt / Kastettu 20.3.1757 20.3.1757 Kylä / Talo Tokois Isä Gabriel Mårtensson Äiti Brita Jörensdr: Lapsi Johannes Ikaalinen rippikirja 1815-1821 (AP_I I ...
  • Gustaf Johansson Lillberg (1779 - 1837)
    Vihitty Ikaalinen 10.7.1810: Ikaalinen vihityt 1789-1814 (JK778) 1809 Tammikuu ; SSHY / Viitattu 05.01.2023 Ikaalinen rippikirja 1810-1815 (AP I Aa:12) Sivu 20 Kalli, Hastig, Lillberg, Iso Silda ; SSH...
  • Matts Björkman (1773 - 1825)
    Ei ole Somerolla 1773 syntynyt Matts Mattsson. Jämsä rippikirja 1797-1809 (AP I Aa:5) Sivu 195 Moiskala, Hardus, Hapajoki ; SSHY / Viitattu 21.02.2025 Jämsä rippikirja 1810-1821 (AP I Aa:6) Sivu 260 ...
  • Juho Heikinpoika Leppäluoto (b. - 1716)
    Pyhäjoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1734-1762, jakso 147, sivu 291-292: 1752; Kansallisarkisto: / Viitattu 27.3.2025 ( Vaimon kuolintiedossa kerrotaan Juhon kuolemasta )
  • Påhl Baltzarsson Leppäluoto (c.1633 - 1703)
    Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:13 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1692-1692, jakso 241, sivu 148-149: Cnut Kittilä; Jöns Sarponen ; Kansallisarkisto: / Viitattu 26.3.2...

Siltavouti ja jahtivouti olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.



Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet. Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.

Brofogde & Skallfogde --- (käännä edelleen) olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.



Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet.
Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.

Siltavouti ja jahtivouti olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.



Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet.
Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.