
Projekti on tarkoitettu kaikille Suomen valtiopäivillä vuodesta 1907 työskennelleiden kansanedustajien profiileille. Kun liität profiilin tähän projektiin, tarkista, että siitä ilmenee miten henkilö liittyy projektiin ja milloin tämä on toiminut kansanedustajana. Täydennä profiilin tiedot tarvittaessa.
Tietoa yksittäisistä kansanedustajista ja heidän luottamustoimistaan löytyy Eduskunnan verkkosivujen hakukoneen avulla. myös linkistä https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kansanedustajista
Yleistä Suomen valtiopäivistä
Suomen perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, "jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta" (PL 2 §).
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen mukaan säätyvaltiopäivien tilalle tuli yksikamarinen eduskunta. 1. kesäkuuta 1906 säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Eduskunta kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 23. toukokuuta 1907.
Valtiopäivät kestivät vuosittain 90 päivää, ellei keisari toisin määrännyt. Jos eduskunta oli keisarin määräyksestä hajotettava ja uudet vaalit pantava toimeen, valtiopäivät lopetettiin hänen määräämänään päivänä ja uusi eduskunta kokoontui valtiopäiville sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka lähinnä alkoi 90 päivän kuluttua hajotuskäskyn antamisesta.
Suomen itsenäistymisen jälkeen keisarin valtaoikeudet siirtyivät tasavallan presidentille. Vuonna 1928 säädettiin uusi, edellisestä jonkin verran poikkeava valtiopäiväjärjestys. Sen mukaan eduskunta kokoontui valtiopäiville vuosittain helmikuun alussa ilman erityistä kutsua, ja valtiopäivät kestivät normaalisti 120 päivää, ellei eduskunta toisin päättänyt. Vakiintuneeksi käytännöksi kuitenkin muodostui, että valtiopäivät kestivät lähes vuoden loppuun saakka, usein seuraavankin vuoden puolelle. Eduskunta oli koolla ensin valtiopäivien alussa kevättalvella muutaman kuukauden (kevätistuntokausi), minkä jälkeen valtiopäivät keskeytettiin kesän ajaksi ja jatkettiin jälleen syksyllä (syysistuntokausi), jolloin käsiteltiin erityisesti seuraavan vuoden budjetti.
Vuonna 1983 valtiopäiväjärjestystä muutettiin niin, että varsinaiset valtiopäivät jatkuivat yhtäjaksoisesti tai keskeytyksin seuraavien varsinaisten valtiopäivien kokoontumiseen saakka. Säännönmukaisen vaalikauden viimeiset valtiopäivät päättyivät silloin, kun eduskunta oli päättänyt lopettaa istuntonsa ja tasavallan presidentti julisti eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaalikaudelta. Samoin on laita nykyisen, vuonna 1999 säädetyn perustuslain mukaan.
Esittelyn tekstin lähde: Wikipedia